keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Kehykset käyttöön

Vissiin on vähän liikaa vettä virrannut Palojoessa (pun intended, se joki on niin jämähtänyttä jankkia, ettei siellä virtaa mikään...) kun ei meinaa muistaa edes bloginsa salasanaa :D
Täällä mää kuitennii TAAS oon!
Lähes koko kesä ja "loma" eli työttömyysaika kerkesi kulumaan, ennenkuin sain itseni istutettua näppäimistön ääreen ja sitä ennen tehtyäkin jotain.
Ja ei, eteinen ja keittiö odottavat edelleen sitä viimeistä silaustaan... Mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, eikös vaan?

Tällä kertaa ajattelin esitellä pikaisen korvakorutelineen totetuksen, joka mulla on ollut asialistalla aikasta kauan... Ostin joskus vuonna kivi ja peruna nätin näköisen taulunkehyksen, jossa oli kankaanpalanen kiinni. Nappasin kankaan huithiiteen jo aikakausia sitten, mutta loppu on odotuttanut itseään. Nyt se kuitenkin on valmis!

Ensimmäiseksi tarvitaan tietty työstettävä kehys, ja muutama muu tavara. Metalliverkko on kierrätetty päärynäpuun ympäriltä muutama päivä sitten. Puuparka oli kasvanut verkon läpi eikä sisässä joten katsottiin paremmaksi napata koko verkko hiiteen. Peltisakset on ryövätty miekkosen valtakunnasta, eli autotallista, nitoja on lainassa mummilta ja mittanauha kaivettu ompelulaatikon uumenista :D

Ja koska mittanauha oli lähinnä koristeena, piti metalliverkkoa vähän trimmailla vielä sisällä. Nidoin ensin ainoan suoran sivustan kiinni kehyksen takaosaan ja aloin sitten sivu kerrallaan vuorotellen trimmata ja nitoa. Nitoessa kannattaa "venyttää" verkko mittaansa, ja painaa tiiviiksi kehystä vasten, jotta valmis tuotos ei lenksota miten sattuu.


Lopulta verkko oli trimmattu kokonaan ja nitojastakin loppuivat sopivasti niitit. Oli siis aika todeta, että hökötys on valmis... Ja siitä tulikin aika kiva, vaikka itse sanonkin! Tässä kohtaa kannattaa tutkia lattia ja todeta, että trimmauksen aikana verkosta irtoili piikkejä, jotka kannattaa noukkia roskiin.


Sitten mokoma piti vielä turata seinään yhdellä ruuvviilla, koska laiskuus iski, enkä jaksanut lähteä etsimään autotallista kaikenmaailman önniäisten seasta sopivia ruuveja ja porakonetta. Onneksi asutaan omakotitalossa, niin näitä yöllisiä luovuudenpuuskia voi toteuttaa ilman että kukaan muu kuin kissat häiriintyvät. Sitten tarvitseekin vain alkaa kaivelemaan korukasan loputonta suota ja etsimään parilliset korvikset paikalleen :)


Ehkäpä seuraavassa postauksessa näkyy "uusi" kauneudenkohennuspiste, jota olen ähertänyt kasaan. Poistettiin kissanpennun tultua taloon yksi mekanisminojatuoli toiseen huoneeseen, ettei pösilö mene sen sisuksiin ja satuta itseään, joten olohuoneeseen jäi tyhjä kolo johon sai kivasti mahdutettua siellä täällä seilanneen kampauspöydän. Saa nähdä kuinka paljon moista tulee käytettyä, mutta löytyvätpähän kaikki tarvikkeet samasta paikasta.


Näkymisiin!



maanantai 6. huhtikuuta 2020

10+1 kysymystä ja niiden vastaukset

Heissulivei!

Edellisestä tekstistä on vierähtänyt muutama hetki ja keittiö on edelleen kesken :D Alkuperäinen suunnitelmakin vaihtui maalaamiseen, enkä ole edelleenkään varma tykkäänkö nykyisestä sävystä.
Lisämausteensa hommaan antoi eteinen, jonka päätin rempata samaan syssyyn.
Ja tottakai molemmista huoneista puuttuvat ne kuuluisat listat, että pääsisi ottamaan kuvia...


Sain Hannalta haasteen vastata kymmeneen plus yhteen lisäkysymykseen itsestäni. Tässäpä näitä sitten!

1. Millainen oli lapsuudenkotisi?

Ensimmäinen talo oli rappauksella pinnoitettu rintamamiestalo, joka sijaitsi Lahdessa. Kadun nimi oli myös isäni nimi, joten se oli helppo muistaa :D Isälläni ei kylläkään ollut ko. kadun nimen kanssa muuta tekemistä. Asuimme siinä talossa suurinpiirtein siihen asti, että täytin 5. Itseni lisäksi siellä asuivat: äiti, isä, ukki, sisko, 2 veljeä ja kasa elukoita. Pihalla oli vene ja muutama auto, joita koko perhe rassaili. Siskoni kanssa saatoimme leikkiä merirosvojakin toisinaan :D
Sauna sijaitsi kellarissa, ja siellä oli muistaakseni talon ainoa pesupaikka. Minulle on kerrottu, että saunareissujen ajan mut iskettiin isoon soikkoon istumaan, etten juokse kiukaaseen, nopea kun olin liikkeissäni. Tämän jälkeen oli useita muitakin taloja, asuin kerrostalossa ensimmäisen kerran vasta ylä-asteikäisenä.




2. Mitä harrastit lapsena?

Mitään varsinaisia harrastuksia mulla ei kai oikein ikinä ollut, remusin pitkin pihoja ja metsiä siskoni kiusana, silloin kun hän oli kotona. Meillä on ikäeroa 7 vuoden verran, joten saatoin olla aavistuksen rasittavaa seuraa :D
Jossain vaiheessa pääsin kokeilemaan muutamia kertoja ratsastusta, mutta ei se oikein ollut meidän rahapussillemme sopivaa touhua. Eräs muutamaa vuotta nuorempi koulukaverini "houkutteli" minut mukaansa hengelliseen partiotoimintaan ja se oli ehkä semmoinen ainut harrastukseski luettava asia. Olin toiminnassa mukana noin vuoden verran. Lukutoukka olin kyllä koko kouluajan. Luin kaikki kirjat jotka käsiini sain ja joskus palautusajat paukkuivat niin, että isän rahapussi huusi hoosiannaa. Se ei onneksi kovin montaa kertaa tapahtunut..Yläkoulussa aloin myös valokuvaamaan!



 
3. Kaunein kukka? 

Jos oman pihan kukkasista katsotaan niin järjestys on kutakuinkin tällainen:

 - pioni
 - syreeni
 - omena-, kirsikka- ja luumupuu
 - orvokki

Meillä on iso piha, jossa on edellisen omistajan vuosien saatossa istuttamia kukkia siellä täällä ja kaikki ne ovat omalla tavallaan kauniita <3



 4. Mikä elementistä (tuli, puu, maa, vesi, metalli) kuvastaa eniten sinua? 

 Toisen testin mukaan olen enemmän maa- ja toisen tulityyppiä. Otappa näistä nyt selevä ja tee rätinki, niinkuin äiti sanois.
Omasta mielestäni olen semmoinen väliinsolahtava tyyppi. Olen useimmiten rauhallinen ja sosiaalinen, yritän luovia ihmisten ja ratkaisujen keskellä suhteellisen rauhallisesti ja harmoonisesti. On minua mm. opiskeluporukoissa kutsuttu äiti-tyypiksikin. Mutta auta armias jos joku tekee jotain kiusaa tai muuta piruutta ystävilleni tai läheisilleni, silloin olen tulta ja tappuraa ja sen usein kuulee. Tästä saan osaltani kiittää mm. siskoani, joka on minut opettanut puolustamaan itseäni ja muita <3 



 5. Oletko optimisti vai pessimisti? 

Olen optimistinen realisti. Tai fatalisti niinkuin äitini. Useimmiten jaksan ajatella asiat positiivisen kautta, mutta nään useimmiten myös asioiden realistisen kulkusuunnan, enkä kulje ainoastaan pää pilvissä kaikkea hyvää toivoen.




 6. Oletko aamu- vai iltavirkku? 

Todellakin iltavirkku! Olen aina inhonnut aikaisia aamuherätyksiä, nykyään en tosin ole suurinpiirtein suunnittelemassa murhaa minut herättäneelle onnettomalle otukselle vaan alistun kohtalooni ja torkutan vielä viisi minuuttia. Iltaisin taas voisin kukkua myöhäänkin ja olen kaikkein luovimmillani illan hämärtyessä. 


 7. Unelmamatka? 

Joko kaupunkiloma jossain eurooppalaisessa kaupungissa, tutustuen vähän nähtävyyksiin tai sitten mökkiloma veden äärellä. Joko pienellä kaveriporukalla tai sitten ihan vaan perheen kesken. Jos jonnekkin maahan haluaisin lähteä, niin vaihtoehtojen kärkipäässä olisivat Englanti, Skotlanti, Irlanti, Islanti, Puola yms. Nähtävyydet saisivat painottua historiallisiin ja muuten mystisiin juttuihin. Ja matkaan lähdettäsiin joko junalla tai laivalla koska mä vihaan niissä saastepöntöissä lentämistä. Kerran olen lentänyt Johannan kanssa Pariisiin ja se riitti sitä lajia. Ei matkaseuran vaan lentämisen vuoksi :D  Interrail voisi kans olla kiva!



 8. Milloin ostit viimeksi jotain itsellesi, mitä se oli?

Joitain päiviä sitten ostin itselleni halpoja meikkejä, kokeillakseni erilaisia meikkityylejä luomaani TikTok-hahmoa varten. Se on ehkä viimeisin. Yleensä tule ostettua luonnonkosmea, mutta tämmöiseen hassutteluun ajattelin, että saavat kelvata vähän halvemmatkin meikit. Seuraavaksi himottelisi ostaa ehkä joku peli... 

 9. Lempikaupunkisi kotimaassa?

 Apua! Emmie ossaa tämmöseen vastata. Kotiinpäin vetäen vastaan ehkäpä Lahti. Aina sanotaan, että siellä ei ole mitään kaunista, mutta sellaisen sanojat eivät ole selkeästikkään olleet kesäisenä iltana Vesijärven vesillä katsomassa auringonlaskua <3
Porvoo ja Hankokin ovat kyllä todella nättejä!



 
 10. Kolme elämäsi kauneinta asiaa?

1. Ystävät, läheiset ja perhe! Sekä lemmikit <3
     
Vaikka muutama muru on joukosta poissa, on meidän jengi silti aika perhanan hyvä ja rakas <3 Tähän vajaan kolmenkympin ikään on tullut menetettyä monta rakasta ihmistä ja eläintä lopullisesti, joten jäljellä olevia koittaa suojella kaikin keinoin ja kertoa heille mahdollsiimman monella tavalla kuinka rakkaita he ovat <3

2. Terveys tottakai

Tämäkään ei ole aina ollut niin sanottua. Sairastuin vähän ennen kuudennen luokan loppua todella ärhäkkään lastenreumaan, luultavasti monien surkeiden sattumusten summana ja tauti teki tuhojaan useampien vuosien ajan. Nyt viimeisen noin viiden vuoden aikana on viimeisetkin tulehdukset pikkuhiljaa sammuneet kehosta ja toivon että näin jatkuu hamaan loppuun asti. Tiedostan kyllä sen, että aktivoituminen voi vielä joskus tapahtua, mutta toivotaan että niin ei kävisi <3


3. Oma talo ja piha

Olen tosiaan lapsesta saakka asunut lähinnä omakotitaloissa, joten kun pääsimme muuttamaan tähän hökkeliimme melkein viisi vuotta sitten, oli se aikamoinen lottovoitto! Tottakai täällä on paljon paranneltavaa ja joskus tuntuu että mielummin muuttaisi, mutta on tämä tällä hetkellä kuitenkin yksi rakkaimmista paikoista maailmassa.






 + Jos olisit minkä tahansa lajin urheilija, mikä olisi juuri sinun lajisi?

Tekisi mieleni sanoa, että uinti taikka pesäpallo. Tai luistelu! Siinä on kolme sellaista lajia joita rakastan, mutta joista vain yhtä voin harrastaa nykyään. Onneksi edes sitä yhtä!

Kiitos Hanna haasteesta! Tämän saa kopioida itselleen tehtäväksi kuka haluaa <3


torstai 27. helmikuuta 2020

Kevät toi, kevät toi...


Maalarin? Ei tällä kertaa kuitenkaan!

Mulla on jo pitkään ollut suunnitelmissa tehdä keittiöön, sitten joskus, remontti. Jotenkin nuo nykyiset vaaleat keittiönkaapit ei ole koko viiden vuoden aikana napanneet ja muutamia pikku juttuja olenkin niille tehnyt. Mm. siis ottanut parista kaapista ovet pois ns. avohyllyfiiliksen luomiseksi ja yhden kaapiston olen jääkapin edestä siirtänyt kokonaan pois. Jos haluatte nähdä minkälaisista asioista mie tykkään (monista!) mm. keittiön tyylin suhteen, tästä linkistä pääsette tutkailemaan Pinterestin ihmeellisen maailmaan lisäämiäni inspiskuvia :) Miun yleiseen Pinterest-profiiliin pääsee tuolta sivupalkista kun klikkaa maalisutien kuvaa.

Saatte seuraavaksi nautittavaksenne kauniita puhelimella otettuja kuvia noin viiden vuoden takaa, ajalta ennen kuin olimme kerinneet täyttää joka paikkaa tavaralla. Kuten huomaatte, puuhellakin edustaa kauniisti väriä mummokalsari...






Vielä ei olla siinä pisteessä että saataisiin tehtyä tuota keittiön fiksaamista suuremmassa mittakaavassa enemmän oman näköiseen kuntoon, mutta oon aloittamassa ns. pientä tuunausta Siinä vaiheessa kun saan tän homman alkamaan, tuun varmasti toteamaan että se ei ollu kovin pientä mutta ajatus päässä on kovin helpohkon oloinen :D Noille valkoisille seinille,jotka ovat siis iki-ihanaa lasikuitutapettia, ja tätä nykyä näyttävät enemmän repaleisilta, kiitos mummokissan, tulee tapahtumaan ns. ihmeitä.

Seuraavana näkyvät kuvat on lainattu ilmaisesta pixabay-kuvapankista ja kuvatekstit toimivat linkkinä alkuperäiseen kuvaan.

Laminaatin väri

Tilkkutyö


Tarkoituksena on siis laittaa vähintään kissan ulottuvuuden verran laminaattia seinään, estämään suurimmat seinäntuhoamisvimmat. Tämän yläpuolelle on tulossa sitten jotakuinkin tilkkutäkkimäisesti erilaisia tapetinpaloja.Toivotaan, että seuraavaan postaukseen mennessä tämä suunnitelma olisi nytkähtänyt jo toteutusvaihteelle.
Saas nähdä mitä tästäkin tulee!



lauantai 22. helmikuuta 2020

Alku aina hankalaa...