keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Kehykset käyttöön

Vissiin on vähän liikaa vettä virrannut Palojoessa (pun intended, se joki on niin jämähtänyttä jankkia, ettei siellä virtaa mikään...) kun ei meinaa muistaa edes bloginsa salasanaa :D
Täällä mää kuitennii TAAS oon!
Lähes koko kesä ja "loma" eli työttömyysaika kerkesi kulumaan, ennenkuin sain itseni istutettua näppäimistön ääreen ja sitä ennen tehtyäkin jotain.
Ja ei, eteinen ja keittiö odottavat edelleen sitä viimeistä silaustaan... Mutta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, eikös vaan?

Tällä kertaa ajattelin esitellä pikaisen korvakorutelineen totetuksen, joka mulla on ollut asialistalla aikasta kauan... Ostin joskus vuonna kivi ja peruna nätin näköisen taulunkehyksen, jossa oli kankaanpalanen kiinni. Nappasin kankaan huithiiteen jo aikakausia sitten, mutta loppu on odotuttanut itseään. Nyt se kuitenkin on valmis!

Ensimmäiseksi tarvitaan tietty työstettävä kehys, ja muutama muu tavara. Metalliverkko on kierrätetty päärynäpuun ympäriltä muutama päivä sitten. Puuparka oli kasvanut verkon läpi eikä sisässä joten katsottiin paremmaksi napata koko verkko hiiteen. Peltisakset on ryövätty miekkosen valtakunnasta, eli autotallista, nitoja on lainassa mummilta ja mittanauha kaivettu ompelulaatikon uumenista :D

Ja koska mittanauha oli lähinnä koristeena, piti metalliverkkoa vähän trimmailla vielä sisällä. Nidoin ensin ainoan suoran sivustan kiinni kehyksen takaosaan ja aloin sitten sivu kerrallaan vuorotellen trimmata ja nitoa. Nitoessa kannattaa "venyttää" verkko mittaansa, ja painaa tiiviiksi kehystä vasten, jotta valmis tuotos ei lenksota miten sattuu.


Lopulta verkko oli trimmattu kokonaan ja nitojastakin loppuivat sopivasti niitit. Oli siis aika todeta, että hökötys on valmis... Ja siitä tulikin aika kiva, vaikka itse sanonkin! Tässä kohtaa kannattaa tutkia lattia ja todeta, että trimmauksen aikana verkosta irtoili piikkejä, jotka kannattaa noukkia roskiin.


Sitten mokoma piti vielä turata seinään yhdellä ruuvviilla, koska laiskuus iski, enkä jaksanut lähteä etsimään autotallista kaikenmaailman önniäisten seasta sopivia ruuveja ja porakonetta. Onneksi asutaan omakotitalossa, niin näitä yöllisiä luovuudenpuuskia voi toteuttaa ilman että kukaan muu kuin kissat häiriintyvät. Sitten tarvitseekin vain alkaa kaivelemaan korukasan loputonta suota ja etsimään parilliset korvikset paikalleen :)


Ehkäpä seuraavassa postauksessa näkyy "uusi" kauneudenkohennuspiste, jota olen ähertänyt kasaan. Poistettiin kissanpennun tultua taloon yksi mekanisminojatuoli toiseen huoneeseen, ettei pösilö mene sen sisuksiin ja satuta itseään, joten olohuoneeseen jäi tyhjä kolo johon sai kivasti mahdutettua siellä täällä seilanneen kampauspöydän. Saa nähdä kuinka paljon moista tulee käytettyä, mutta löytyvätpähän kaikki tarvikkeet samasta paikasta.


Näkymisiin!



2 kommenttia:

  1. Onpa kiva koruteline! Minä tein tällä viikolla säilytyspaikan korvakoruille tytön akryylimaalauksesta.

    VastaaPoista
  2. Onpa kiva koruteline! Minä tein tällä viikolla säilytyspaikan korvakoruille tytön akryylimaalauksesta.

    VastaaPoista